Alennuksessa

Da daa! Täälläpä ollaan, taas blogituksen maailmassa ja riivitään turinaa kokoon kokemuksista. Monikin lukija on kerennyt jo kyselemään kuulumisia ja toivottelemaan onnea (kiitos teille siitä). Täältäpä sitä pientä jutuntynkää ja päivitystä nyt tulisi.

Pitää ihan päivämääristä tarkistella ja uskotella itselleen todeksi se, että taas kerran on vuosi tässä asiassa kulunut, ihme kyllä jostain syystä helvetin nopeasti.

Tietenkin vuoteen mahtuu tapahtumia, uhkailuja ja asianajajien laputteluja (lappu sulle - lappu mulle), mutta kuitenkin kun asiaa miettii kokonaisuutena niin hymy nousee kasvoille. Samalla alkaa vaistomainen päänpyörittely ja mielessä juoksee ajatus - Ei vitussa voi olla totta. - Kyllä, ihan oikeasti, tämä "shaisse" on totta. Poltetaan perkeleesti aikaa (asian käsittely on vienyt nyt aikaa 6,5 vuotta), vieläkin enemmän rahaa ja tungetaan sitä lakimiesten taskuihin..

Käräjäoikeudessa on siis nyt menossa haaste ja hovioikeudessa on menossa edellisestä päätöksestä isännöitsijän tekemä valitus. Tämän lisäksi sain muutama kuukausi sitten lipukkeen jossa isännöitsijä haastaa yllätykseksi minut. - Pitäisi muka heti myydä huoneisto sellaisella ala-lapulla johon lähikauppa Siwakaan ei pystyisi ja polttaa tämänhetkisestä huoneiston markkina-arvosta reipas puolet.

No haasteeseen tehtiin tietenkin vastine ja käydään sitä kohtapuolin oikeudessa taas "taputtelemassa". Parastahan tässä on se ettei kerkeä edes edellistä hovioikeuden istuntoa istumaan kun uusi juttu huutaa jo käräjäoikeudessa. - Käydäämpä kurkkaamassa mitä "jäbä" tällä kertaa duunaa.

Ai niin, hovioikeuden istunto on kuulemma joskus huhtikuussa. Reippaan vuoden paperit siellä tyhjän panttina näyttäisi seisoskelevan.. ei mitään kiireisen hommaa.. no odotellaan...

Kirjoitampa kohta miten asiassa käy..

Vuosi sinne, toinen tänne.

Kivastippa vuodet vilisee. Ensimmäisen "vihan viikatteen" isännöitsijäni viskoi tontilleni loppuvuodesta 2007 jolloin oikeudenkäynnitkin häntä vastaan aloitettiin.

Sain asianajajaltani postia josta ilmeni, että nyt vireillä olevaan asiaan saadaan hovioikeudesta päätös reilun vuoden kuluessa, eli eipä ratkea asia vuoden 2013 kuluessakaan. 

Aikaa siis on ja vaikka kuinka, taidampa lukaista kaikki asiapaperit läpi vielä kertaalleen.

Taas mennään..

Eipä pitkään kestänyt "välivoittojuhlat" ja käräjäoikeuden tuomiosta nautiskelu(helvetin hyvää se silti teki).

Sainpa juuri kuulla, että taloyhtiömme isännöitsijä on into piukassa ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen.

Kansankielellähän se tarkoittaa sitä, että farssi jatkuu Hovioikeudessa(voisinpa melkein myydä näytökseen jo lippuja). No yllätyksenä se ei varmasti kenellekään enää tullut (tietenkin valittaa ja tietenkin tekee aivan kaiken mitä ikinä keksiikään ja vain kiusatakseen)

Kokonaisuudessaan homma saa jo niin lapselliset mittasuhteet, etten oikeasti ihmettelisi vaikka lähes 7-kymppinen isännöitsijä ilmestyisi ikkunan taakse nenäänsä kaivamaan ja kieltään pärisyttämään.

Samanaikaisesti lähestyy määräpäivä taas uuden yhtiökokouksen päätöksen moittimiselle. Uutta suoleen siis! Tekaistaanpa tottuneesti uusi moitekanne ja täräytetään se oikeuden arvioitavaksi.

Kuvassa koreilee osa oikeustalon monista kerroksista josta on pikkuhiljaa muodotumassa toinen kotini.

Tulipa tässä kirjoitellessa vielä mieleen muutama yksityiskohta viimekertaisesta oikeuden istunnosta.

Miettikääs.


Taloyhtiössä kulut pitäisi jakaa tasapuolisesti jokaisen osakkaan kesken. Vaadittaessa asiaa vastapuolelta jokainen hallituksen jäsen(isännöitsijä perheineen) vakuutti kirkkain silmin ettei heidän omistamistaan alakerrantiloista 118 m2 tarvitsekaan yhtiövastiketta maksaa. Kuulemma siksi, että se on kylmää tilaa eikä siitä aiheudu kuluja yhtiölle(varasto, sauna, kodinhoito, yms tiloja). - Asian todellinen luonne selvisi kuitenkin heti istunnon jälkeen. Todellisuudessa "kylmässä tilassa" asustelee ja oleskelee mm. isännöitsijän nuorin poika jolla on siellä ihan oma huonekin. -että tällä lailla..

Nyt kusettaa..

Muuta viikko sitten istuttiin käräjäoikeussalissa aiheena yhden yhtiökokouksen päätöksen moittiminen ja epäselvät laskut(taloyhtiö yritti päättää ja laskuttaa ihan mitä sattuu).

Vihdoinpa sähköinen postimieheni kiikutti kotiini tuomion asiassa. Lipuke on tulostettuna 15 sivua pitkä, kokemuksesta hyppäsin suoraan viimeiselle sivulle jossa Tuomio koreilee.


"Vastaaja on hävinnyt asian, ja on siten velvollinen korvaamaan vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet oikeudenkäyntikulut"

"Käräjäoikeus vahvistaa vastaajayhtiön varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen tekohetkestä lähtien mitättömäksi"

"Kanne hyväksytään"

Suomennettuna. VOITETTIIN KYSEINEN ASIA 6-0 !! ja käräjäoikeus on katsonut että taloyhtiö todellakin yrittää kusettaa meitä!

Eipä riittänyt naapurin kirjoituskone ja viriilimieli turhien laskujen perusteeksi.


- usko Suomalaiseen oikeusjärjestelmään vihdoin nousussa.. mutta eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa eli odotellaan kuitenkin valittaako taloyhtiö päätöksestä hovioikeuteen ja jos valittaa niin Hovioikeudestahan ei koskaan tiedä..

Ompa kiva huomata, että vihdoin asiaan saa edes pientä selkeyttä.. Eikun asioiden uudelleen kasaaminen ja uusi puolustushyökkäys.. matkaahan vielä on.. Taloyhtiö(isännöitsijä) hajoitti vuosia sitten patiomme eikä sitä vieläkään voi mihinkään käyttää ja olisihan ne taloyhtiön kirjanpito, asianmukainen isännöitsijätodistus ja muut asiapaperitkin ihan "kivoja". - eipä ole asiallisina vieläkään näkynyt.

Mutta nyt juhlistamaan pientä välivoittoa.. JEEESSS!

Uutta suoleen.. ja matikkaa.

Arvatkaapas mikä odotti postiluukussa kun pääsin kotiin? - no mikäpä muu kuin isännöitsijän allekirjoittama varsinaisen(uuden) yhtiökokouksen pöytäkirja. Pöytäkirjahan on lipuke missä kerrotaan yhtiökokouksen päätöksistä.

Eli juuri kun pääsimme oikeudesta ja moittimasta edellistä yhtiökokouksen päätöstä (tuomiota ei ole edes vielä kerennyt tulla) niin nyt tuli uusi jota on moitittava.

Moitittava siksi ettei yhtiön idioottipäätökset tule päteviksi. Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätös on tehty 5.8 eli viimeistään 5.11 mennessä -aikaapa näyttää olevan, eli päräytettään kanne vireille kunhan päätös edellisestä tulee.

Kokouksen sisällöstä


Yhtiö oli kokouksessaan päättänyt että 33% kaikista kuluista kuuluu meidän huoneistollemme ja 67% hänen kontilleen. Mites helvetissä se on mahdollista jos yhtiöjärjestyksessä lukee että vastike määräytyy neliöperusteisesti jokaiselta osakkaalta yhtä suureksi.


Elikkä jos koko tönön yhteisneliömäärä on 353m2 niin millä laskukaavalla 64m2 on siitä 33% . Jos lasketaan pilkulleen niin osakkeemme koko on 56m2, koska yksi huoneistamme katosi jo aiemmin naapurin puolle.

Aika kummallista. Yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiössä on isännöitsijän hallussa 121 m2 + 118 m2 + 2 x 25m2 autotallia eli yhteensä 289 m2 + meidän 64m2(todelliset 56). Millä kaavalla noista neliöistä saa 33% ? - Ei HELVETTI.. ei sitten mitenkään..

Yhtiö kirjoittaa paperissaan myös että ulkopuolisilta peritään autopaikkamaksua 35€/ auto vuoden alusta lähtien... mitähän sekin tarkoittaa..

No laitampa jossain välissä koko lipukkeen tänne blogiin niin kummastellaan kaikki sitä..

Matkalla kuuhun?

Pukamat kuumina pääkäsittelyssä..  viikon oikeussali istuntoannos siis taas "nautittuna" ja täytynee kertoa että aikamoinen show oli.

Tällä kertaa istunto kesti vaan 8 tuntia - siis yhden ainoan (yhtiökokouksen päätös + liitteet) paperin selvitys oikeudessa kesti 8 tuntia, siihen päälle tietenkin lakimiesten väliset paperisodat, neuvottelut, yms.(lähetän sulle - lähetä mulle "laputtelu").

Oikeudessa selviteltiin yhtiökokouksen päätöksessä määrättyjä laskuja(aikaisempi postaukseni), sitä mihin ne perustuu ja kenelle ne todellisuudessa kuuluu. Normaalistihan taloyhtiöissä on selvät sävelet, yhtiöjärjestyksessä lukee kuka omistaa ja millä perusteella mitäkin maksaa(yleensä yhtiövastike ja maksu määräytyy neliöperusteisesti omistusosuuksien mukaan).

Niinpä lukee tämänkin yhtiönjärjestyksissä, mutta eipä sitä sääntöä vaan noudateta. Yhtiö on siis kasannut läjän epäselviä laskuja(yhtiön kulut) ja jakanut maksut osakkeiden omistajille"tosta suurin piirtein" periaatteella ei siis yhtiöjärjestyksessä määrätyllä laillisella tavalla vaan "tosta suurin piirtein". Näin itse taloyhtiön edustaja oikeuden edessä totesi. - No mitä helvettiä, tänne sataa postilaatikkojen täydeltä laskuja joissa summat on "tosta suurin piirtein" yhteesä 14 000€ maksatteko?  - EN VITUSSA maksa.


Sitten kun todella esitetään kuitit ja asialliset laskennat sekä budjetit(niinkuin lain mukaan kuuluukin) niin maksan vaikka matkan kuuhun jos yhtiö on sen kuluihinsa asianmukaisesti saanut kirjattua.

Asiasta tekee vieläkin mielenkiintoisemman se, että lisäksi yhtiön omistuksessa ja vain naapurin käytössä(sama asia yhtiö ja naapuri) on 168 neliötä sauna,varasto,kodinhoitohuone, yms. tilaa alakerrassa eikä niistä kuulemma kuulukaan vastiketta kenenkään maksaa. - pyhällä hengelläkö sitä tilaa ylläpidetään?



Tunteetkin kuumenivat vastapuolella melkoisesti. Oikeussalin johtava tuomari joutui puuttumaan useasti asiattomuuksiin ja tokaisi vastapuolelle tiukkaan sävyyn, "Nyt asiallisia vastauksia tai tulee kohta suurempi sanktio, enkä pidä siitä, että salissani virnuillaan". 

Julkisuudessa on joskus kirjoiteltu oikeudenkäynnin kalleudesta, myönnän, sitähän se todellisuudessa onkin. Ei itse oikeudenkäynti(istunto) ole kallista, vaan lakimiesten ja naisten palkkaukset. Ne on melkoiset.

Miettikää tämän yhden yhtiökokouksen päätöksen moittimisen lakimieskorvaukset yhteensä(vastapuoli + omapuoli) maksoi 26 000 €.. - aika kallista.. no elämä on..

Suurimpana opetuksena alan kuitenkin ymmärtää sanontaa "älä luota ihmiseen". On jotenkin surullista huomata ihmisten raadollisuus ja se kuinka omahyväisiä todellisuudessa olemmekaan.

Aivan, siis aivan kirkkain silmin pystytään esittämään ja puhumaan asioita totuuden vastaisesti. Tietysti totuushan näyttää olevan jokaisella omanlaisensa eli jos tarpeeksi uskomme valheeseen niin muuttuuko sekin totuudeksi..  No katsotaan päätös ja tuomio, sehän tulee muutaman viikon päästä  -sitä odotellessa.

Istuttaa, istuttaa..

No niin taas lähipäivinä on luvassa kiva istunto, siis oikeudessa. Tällä kertaa istuskellaan ensin valmisteluistunnossa ja muutamaa viikkoa myöhemmin pääkäsittelyssä.

Kyseessä on yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.

Isännöitsijältä tuli siis jo aiemmin karvan yli 8000€ laskua joka muodostuu takautuvista yhtiövastikkeen korotuksista vuosilta 2008-2010, samaisessa lipukkeessa höpistiin ja vaadittiin maksua vieläkin vanhemmista yhtiövastikkeista 2004-2008 summaltaan 6000€. Yhteisummana siis 14 000€ maksettavaa..

Tilannehan oli lyhyesti se, että mummoni maksoi elinvuosinaan yhtiövastikkeen aina ja ajallaan eikä isännöitsijästä paljoa kuulunut. Kun mummo 2007 pyysi asiapapereita isännöitsijältä omistamansa osakkeen myyntiin alkoivat heti ongelmat isännöitsijän kanssa.  2007 loppuvuonna mummo kuitenkin kuoli.

Myyntiin tarvittavia asiakirjoja ei koskaan mummoni eläessä saatu eikä niitä ole kunnollisina saatu vieläkään useista pyynnöistä ja vaatimuksista huolimatta, vaikka aikaa on kulunut jo ainakin 5 vuotta. Nyt vuosia mummon kuoleman jälkeen tipahtelee ovista ja ikkunoista mitä ihmeellisempiä laskuja ja vaatimuksia.

Tottakai kaikki laskut mukisematta maksaisin jos niiden syntymisestä edes jotain tositteita esitettäisiin. Itsellenihän ei kuitenkaan riitä se, että kuka tahansa vain sattuu tukkaputkella laskuja omalla kirjoituskoneellaan kirjoittelemaan. Mielestäni niiden pitää aina perustua todellisiin kuluihin ja tositteisiin, kun todellisia kustannuksia ja kuitteja ei saa edes pyytämällä niin on pakkoa kysyä asiaa ihan tuomioistuimelta...

Katsotaan siis, että riittääkö laskujen lähettämisen perusteeksi viriili mieli ja kirjoituskone, jos näin todellekin on niin varokaa ihmeessä kaikki muutkin naapureitanne... koskaan ei voi tietää mitä laskuja saapuu ja millä summalla..

Paperiseinät

Ai että, aurinko paistaa melkein, vettäkkään ei sada ihan kaatamalla... kuluupa kesä kivasti jos ei muuten niin lueskellen vaikka lakimiesten papereita. 

Sanokaas mistä löytäisin kivan lakimiehen joka paneutuisi asiaan täydellä tarmolla ei pelkästään suuren rahan ja palkkauksen toivossa.  Vaan ihan oikeasti mielenkiinnosta ja asian hoitamisen takia, vai mahtaako sellaisia ollakkaan. - no joo tietysti asioiden hoitamisesta hyvä palkka maksetaan.

Jotenkin tuntuu, että jokaisella lakimiehellä on kämmenet täynnä töitä eikä mitään juttua hoideta täysillä. Missä ne on ne sankarit, jotka oikeasti innostuu jutusta kuin jutusta ja kääntää viimeisenkin paperilapun löytääkseen ratkaisun.  Jos 300€ tunti maksava lakimies ei tunnu asiaa ratkaisevan niin kuka? ja miten?

Olisi ihan kiva saada asia ratkaistua edes tällä vuosikymmellä... Noo aikaa on, vuosi sinne toinen tänne..

Aiemmin kesällä..

Isännöitsijän poika oli keksinyt uuden harrastuksen, mitä luultavammin huoltaa moottoripyörän/mopon rotteloaan alakerrassa. Jo kolmantena yönä peräkkäin bassonjytke raikasi vielä klo. 24.00 aikaan ja niin komeasti!. Vuokralaiseni yritti päällystää työväivänsä pääteeksi keittiöntuoleja niin sai välittömästi vittuilevan isännöitsijän kimppuunsa.

Laitan tähän vielä menneen juhannuksen kunniaksi "muiston" isännöitsijäni aiemmin lähettämästä kokouskutsusta. Lipuke on alkuajoilta mutta aika saa hymyilemään vieläkin.

Onko joku muuten ollut juhannusaattona kello 6.00 yhtiökokouksessa.. - en minäkään.

Poliisit paikalle!

Nyt tapahtuu, jostain syystä poliisi kiinnostuu tapahtumista, kyselee lisätietoja ja tulee salamana paikalle ihan sähkömiesten kanssa.

Sähkömiehet tarkastaa huoneistomme mitään vikaa löytämättä ja seuraavaksi siirtyy odottelemaan naapurin puolelle pääsyä.

Poliisit (siviilit yllä) siis oikeasti odottelevat sähkömiesten kanssa isännöitsijän kotiinpaluuta, tunti vierähtää ja isännöitsijä saapuu.

Koko paketti rymistää naapurustoon sisälle, peuhaavat(mitä lie tekevät) noin tunnin ja sähköt syttyy huoneistoomme!! JESS!!

- Syyksi selvisi 20 ampeerin sulakepesään vaihdettu 10 ampeerin sulake.  Ei perkele! miettikää oikeesti.. mitenhän se väärä sulake on sinne reikään joutunu..

maaliskuu. "Konkreettinen vaaratilanne"

Heti kuun alusta sain kuulla, että sähköt huoneistoon on poikki. Hetkeä myöhemmin vastapuolen lakimies valottaa sähköpostitse tilannetta.

Kuulemma tekemämme sähkötyöt ovat aihettaneet konkreettisen vaaratilanteen yhtiössä. Mikäli isännöitsijä ei välittömästi pääse tarkastamaan sähkötöitä ryhtyy taloyhtiö toimenpiteisiin.

Mistähän mahtaa olla kysymys, olisiko kyse 2010 asennetusta lämminvesivaraajasta(asennettu veden katkaisun yhteydessä,mutta jo käytöstä 2010 poistettu) joka nyt reilu vuosi poistamisen jälkeen aiheuttaa "konkreettisen vaaratilanteen" ja sähkökatkoksen.

Kulkee muuten pikkasen hitaasti sähkö tässä yhtiössä.


Isännöitsijäkin ilmoittaa, että sopimussähkömies on tulossa paikalle viikon päästä, siihen asti ilman sähköjä siis.


Lisätiedoksi lukijoilleni. Yhtiön pääsähkökeskus sijaitsee isännöitsijän puolella ja sieltä voidaan ohja huoneistommekin sähköjä.

Pikkusen epäillyttää taloyhtiön toiminta, no yhteys polisiin ja rikosilmoitusta raapustamaan..

2012 Lujaa mennään.

No niin.. Sain sittenkin blogissani(pika päivityksinä) kiinni kuluvan vuoden..

Lujaa mennään, ehkäpä lujemmin kuin viimevuonna. Sain tietää että isännöitsijä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä, eli juttu menee siltäosin Hoviin. Itse en tälläkertaa valittanut, koska lakimieheni niin neuvoi.

2011 loppupuolisko. Ensimmäinen oikeuskäsittely

2011 loppupuoli ja lähentyvä oikeuskäsittely, vielä viimehetken fiksailut ja asioiden luulisi olevan kunnossa.

Niinhän sitä luulisi.. Asia ei kenenkään yllätyksesi olekaan "sillä selvä".

Käräjäoikeudessa huoneen hallinnasta väännettiin kättä aamu 10- ilta 19.00 ajan, tietysti mukana oli muutamia yhtiön "haamu"-laskuja sekä vedenkatkaisujuttu. Lopulta käsittely saatiin purkkiin ja jäimme innostuneina odottamaan päätöstä.

Päätös tuli... Mitä "haamu"-laskuihin tulee, ne kaatuivat epäselvinä yhtiön tappioksi. Vesien katkaisukin tuomittiin yhtiön tappioksi(joutuvat maksamaan korvaukset vuokrien menetyksestä).. Sitten itse asiaan..

Huone kiista. Päin persettähän se meni!! Luettuaan käräjäoikeuden ratkaisun tajuaa loppukaneeteista, että näytönpuutteessa huone kuuluu viereiseen huoneistoon. oikeesti, MITÄ VITTUA!

Niimpä.. Kaupantekohetkellä, kauppa tilanteessa paikalla oli isännöitsijän perhettä ja mummoni.. ja koska mummoni on kuollut emme pysty osoittamaan mikä tilanne silloin oli.
Todisteeksi ei riitä mummoni aloittama oikeustaistelu eikä meillä olevat kauppakirjat, kuitit ja muut  todistukset. Ei vaikka isännöitsijä on kirjoitellut useita erisisältöisiä isännöitisjäöitsijätodistuksia, uhkaillut, haukkunut käynyt päälle ja katkonut vesiä ja sähköjä. Ei siltikään voida näyttää mitä kaupantekohetkellä on tapahtunut.

Tässäpä vielä alkuperäisestä pohjapiiroksesta kuva.

Käräjäoikeus kommentoi kauppahetken yhtiöjärjestystä "yhtiöjärjestys on tuolloin laadittu huolimattomasti" - minun viakseniko se pitää laittaa, että isännöitsijä on "vahingossa" virallisiin papereihin "väärin" kirjoittanut. Mihin helvettiin sitä uskaltaa luottaa jos ei "virallisiin" papereihin?

Joka tapauksessa asunto on ostettu täydellä hinnalla ja hinta on kokonaisuudessaan täysin maksettu. neliöitä ostohetken papereissa on 64 m2. Nyt asuntoni on 56 m2, hiljaiseksi vetää..

2011 alkupuolisko

2011 alkupuolisko menikin mukavasti paperisodassa. Lappuja tuli ja lappuja meni. Yksi paperi oli kuitenkin ylitse muiden ja suhteellisen tärkeä. Paperissa määrättiin päivä vuoden loppuun jolloin oikeuden istunto koskien huonekiistaa olisi..

2010 loppupuolisko.

2010 keskiväli menikin suhteellisen kivottomasti. Lämmintä vettäkin saatiin kun oikeus määräsi turvaamistoimena vedet palautettavaksi.

Autopaikoistakin tuli väännettyä. Isännöitsijä toimitti postitse taloyhtiön antaman varoituksen joka annettiin yöllä autolla kotiin palaamisesta(normaali töistä kotiin palaaminen). Olipa ottanut sekin tilanne päähän ihan yhtiökokouksen ja varoituksen verran.

Samassa lipukkeessa määrättiin myös että vuokralaisilla on oikeus vain yhteen autopaikkaan tontilla. Just..

2010 alkupuolisko. Uusi vuosi uudet kujeet.

2010  alkuvuosi lähti liikkeelle vilkkaasti haastehakemuksen merkeissä. Hakemuksella yritetään palautella "kaapattua" huonetta ja saada selkeyttä asiaan.

Ette arvaakaan miten helppoa on "pilkkoa" toisen omaisuutta, hyppää vaan seinän läpi, rakentaa uuden seinän ja kirjoittaa neliömuutoksen yhtiökokuksessa. Siinä se, huoneisto nyt 8 m2 pienempi.

Vuoden alusta saimme myös hyvän vuokralaisen asuntoon joka ei turhasta naapurin "vittuilusta" kavahda. Naapurin isännöitsijä taisi tajuta saman, koska otti kovemmat keinot käyttöönsä ja sulki huoneistosta lämpimät vedet 4 kuukaudeksi.  Asiasta tehtiin tietenkin rikosilmoitus entisten jatkoksi ja turvaamistoimihakemus oikeudelle vesien palauttamiseksi.

Vesien katkaisun johdosta vuokralaisemme joutuivat todella paskamaiseen tilanteeseen, kiva asunto Helsingin laitamalla, mutta ei lainkaan lämmintä vettä.

Erätaidot koetuksella ja reilun 3 kuukauden kylmävesisinnittelyn jälkeen asuntoon ostettiin lämminvesivaraaja, jolla vesitilanne palautettiin suihkun osalta normaaliksi.

2009 loppupuolisko. Huoneen katoaminen.

2009 loppuvuodesta kävin tarkastuskäynnillä huoneistossani. YLLÄTYS oli todella suuri, heti ovesta sisään astuttuani huomasin jotain todella erikoista. 64 m2 3h+k huoneistostani oli hävinnyt yksi huone kokonaan!!

Kyllä! naapurini, isännöitsijäni oli poissa ollessani tullut huoneistooni luvatta seinän lävitse(aikaisemmin umpeen rakentamani oven läpi) ja kaapannut yhden huoneen itselleen rakentamalla seuraavan oven seinäksi. Työ oli tehty niin siististi listoja myöten ettei oven paikkaa enää voinut huomata mitenkään.

Alla olevissa kuvissa ero näkyy todella selkeästi. Vanhempi kuva on otettu asunnosta ensimmäisen kerran sisään astuessani, jonka jälkeen on tehty pientä maalaus remonttia ja uudempi kuva on myöhemmin 2010 talvella. Molemmat kuvat osoittavat kuitenkin samaa kohtaa.

Kuvitelkaapa tilanne, jossa omistamastanne asunnostanne katoaa yllätykseksi huone jossa olette jo vuositolkulla asuneet.

Tilanne pistää todellakin uskon koetukselle.

No raapusteltiin taas kerran rikosilmoitus asiasta poliisille..

2009 alkupuolisko

Koska en ole ylläpitänyt blogiani pitkään aikaan, joudun hieman oikomaan ajankäytössä saavuttaakseni nykyisen hetken.


2008 vuoden lopuilla kerroin pationi pöllimisestä. Patio asia ei ole vieläkään edennyt mihinkään joten muutoksia siinä ei ole. Ainut uutuus on patiolle tehty bitumieristekatto joka kimaltelee auringossa. Taloyhtiön jo vuonna 2008 antama lupaus pation korjauksesta odottaa edelleen toteutustaan.

2009 alussa pistin ilmoituksia lehtiin, jotta saisin vuokralaisen asuntooni. Asunnosta kiinnostuneita sateli, mutta suurin kiinnostus lopahti ehdokkailta viimeistään naapurin uhkailuihin. Eräskin katsomaan tullut säikähti asuntoesittelyn aikana autonikkunaansa liimattua uhkailuviestiä niin, että poistui paikalta renkaat savuten.

Etsintöjen jälkeen onnistuimme kuitenkin löytämään vuokralaisen joka sekin halusi peruuttaa sopimuksessa heti muuton jälkeen. Naapuri(isännöitsijä) oli hyökännyt kesken muuttotouhujen asuntoon haukkunut,huutanut ja uhkaillut niin ettei vuokralainen yksinkertaisesti enää uskaltanut jäädä paikalle. Asiasta tehtiin kyllä rikosilmoitus, mutta mitä se mihinkään auttaa..

Vuokralaista asuntoon ei 2009 löytynyt. Asunto oli tyhjillään puolisen vuotta kunnes...

Uusi alku.

Kuinka sen kaiken kertoisi.. 

Aikaa Blogini aloittamisesta on kulunu jo vuosia, välissä paljon tapahtumia ja kirjoittamatonta. Aijonkin  nyt aloittaa "päivittämisen" ja kirjoitella tapahtumat ajan tasalle.

Moni varmaan luulee tapahtuman jo saaneen päätöksen ja kaiken olevan jo kunnossa, näin kuitenkaan ei todellakaan ole. Uskomaton asia paisuu käsittämättömiin mittasuhteisiin.

Muistutan vielä teitä arvon lukijani, kaikki, joka ikinen tapahtuma tässä blogissa on totta. En keksi kirjoituksiani vaan kerron todellista tapahtumaa.

Mylly pyörii.

Kuluva kesä onkin mennyt kivasti, normaalistihan olohuoneeni ikkunoista paistaisi kesäinen aurinko sisään joka lämmittäisi huoneistoni yli kolmeenkymmeneen celsius asteeseen, mutta kiitokset isännöitsijälleni jonka pressuviritelmät estävät auringonvalon pääsyn kokonaan olohuoneeseeni.
Eipä ole paljoa kesäistä viilistä taikka tuoksuvaa puutarhaa ikkunoistani näkynyt,
saatikka pelkoa siitä että ”joutuisi” ihan grillailemaan omalla patiollaan.

Joka tapauksessa, huomasin viikonlopun aikana pitkästä aikaa työntohinaa ja pauketta patioltani. Olivatpahan ihan äijä voimin hakkaamassa paskaksi pationi laatoitusta. Parina päivänä ikkunoistani näkyi pelkästään leijuvaa betoni pölyä ja kuului raastavaa betonimyllyn kolinaa. Nyt päiviä myöhemmin pölynkin laskeuduttua, huomaan ennen niin kauniin laatoitukseni päälle ilmestyneen ruman betonista valetun laatan.
Mikähän idea tässäkin mahtaa taas olla.

Pysähtykääpä lukijani miettimään hetkeksi miten voikaan olla mahdollista Suomessa,
että takapihallenne, teidän patioillenne, kiinni olohuoneenne ikkunaan pystytään
rakentelemaan ja kyhäämään kuukausitolkulla ihan mitä sattuu, siitä lupaa teiltä
mitenkään kysymättä.

Käsittääkseni muualla suuremmassa maailmassahan tämä ei ihan näinkään helposti onnistuisi..

Tasaista.

Taistelurintamallani on tasaista, en ole juuri blogiini kirjoitellut muutamiin päiviin, koska yksinkertaisesti mitään ei ole tapahtunut. Asiat junnaavat paikallaan ja kaikki kirjoittamani tapahtumat ovat ennallaan. Kirjoitan tänne heti kun jotain muutoksia tapahtuu jossain.. niitä tässä odotellessa..

ps: en nää ulos takapihani ikkunoista vieläkään..

Kaupantekoa.

Vihdoinkin sain jotain asiakirjoja osakkeeni myyntiin, osan niistä joita jo vuoden taloyhtiöltä ja isännöitsijältä olemme pyydelleet, kuten isännöitsijätodistuksen, jota tarvitaan asiallisissa asuntokaupoissa ja josta selviää osakkeen sekä taloyhtiön olennaiset tiedot.

Periaatteessa voisin ruveta kauppaamaan asuntoani, mutta jokin mättää vielä melkoisesti, kyseinen lippu on kirjoitettu väärin. Lipukkeen mukaan omistamastani osakkeesta puuttuu sen todellisista tiedoista poiketen 11 neliötä. Kaikessa röyhkeydessään isännöitsijäni on "kaapannut" itselleen yhden huoneistani, juuri sen josta olen aikaisemminkin blogissani kirjoittanut.

En voi tyytyä tähänkään ratkaisuun, monikin jo varmaan luovuttaisi, nielisi asian itselleen tappiona ja poistuisi vähin äänin kulmilta pyörimästä, mutta minä en. Käännän ne viimeiset kivetkin, jotka tämän asian ratkaisemiseen tarvitaan.

Jotain mätää.

Posteljooni oli kantanut laatikkooni postia Poliisilta. Kirjeessä kerrotaan poliisin esitutkinnan päätökset ja ne ovat seuraavat.

Esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella ei ole syytä epäillä "henkilön" oikeudettomasti ja vahingoittamistarkoituksessa kaivaneen piha-aluetta sekä estämällä osakkeen takapihalle kulkua.

Esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella ei ole syytä epäillä "henkilön" syyllistyneen ilmoitettuihin rikoksiin.

-Aika tyhjentävä vastaus, eikö?.

Arvon muut osakkeenomistajat ja blogini lukijat, ensi kerralla mennessänne patioillenne nauttikaa siitä kuin viimeistä kertaa, sillä se saattaa todellakin olla jo huomenna toisen henkilön täysipäiväisessä käytössä. Näyttääpi nopeasti siltä, että taloyhtiöiden hallitukset voivat tehdä ihmeellisiä päätöksiä kysymättä tai mitenkään ilmoittamatta niistä muille osakkeenomistajille. - ja Poliisi vielä tämän siunaa.

Ensimmäinen yhteys

Hienoa! eipä ole vielä posteljoonini tuonut ylimääräisiä lippuja ja lappuja, mutta kerronpahan tarinaani kuitenkin.

Päätinpä taas värjäillä hiuksiani, tökkäsin tarvittavat "kemikaalit" päähän ja jätin vaikuttamaan, parinkymmenen minuutin päästä viiletin suihkuun ja väänsin hanat kaakkoon, noin minuutin kuluttua hanan avaamisesta VETENI KATKAISTIIN!.
Täytyy sanoa, siinä vaiheessa vilisi ajatus jos toinenkin nupissani!. Huudettuani kovaa ja korkealta kaikki maailman VOIMA-sanat jotka ikinä keksin, vetäisin päälleni kylpytäkin ja ryntäsin värit päästäni lennellen pihani lävitse, isännöitsijäni luokse. Isännöitsijäni tuli vastaan ovellensa säikähtäneenä ja kerrankin kuunteli hetken hiljaisena miehenä ajatuksiani, jotka hänelle kovalla äänellä ovenraosta "ilmoitin". Hetken painittuamme ja huudettuamme oven molemmin puolin, tilanne yllättäen rauhoittui kuin taikaiskusta.

Räjähtävällä käytökselläni olin saanut aikaiseksi ensimmäisen yhteyden isännöitsijääni, keskustelimme normaalisti ja asiallisesti siis ensimmäistä kertaa. Pikaisen "rupattelumme" päätökseksi isännöitsijäni lupasi kytkeä välittömästi veden takaisin asuntooni.

Nyt jälkeenpäin hiukset onnistuneesti värjättyinä, hymyilen leveästi "saavutukselleni", pidän jopa hetken ala-arvoista isännöitsijääni ihmisenä...

Portinvartija

Viikko 18. Sopivasti ennen työläisten juhlaa eli vappua saan isännöitsijäni kimppuuni, hän miltei hyökkää lähtevän autoni konepelille korvat savuten, avaan ikkunan ja kuuntelen tämänkertaisen sanoman sisällön. Keskustelumme sujuu jo opituilla tavoilla, aluksi hän huutaa ja minä kuuntelen, sitten minä kerron ja hän kuuntelee hetken, lopuksi hän huutaa lisää ja minä kyllästyn poistuen paikalta.

"Sanoman" sisältö jäi kuitenkin mieleeni ja on yllättävä, tällä kertaa se kohdistuu ystäviini jotka käyvät luonani kyläilemässä ja viettämässä lomiansa. Haukuttuaan heistä monet, hän määrää, että jokaisesta "hiipparista" täytyy tehdä hänelle ilmoitus. Ai, että ihan ilmoitus ystävistäni, sen verran asioista tajuavana tiedän, että isännöitsijälle täytyy tehdä talon asukkaista jonkinmoinen ilmoitus, mutta että ystävistänikin, menee jo yli hilseeni.
"Keskustelumme" lopuksi, tuttuun tapaansa isännöitsijäni uhkaa taas aloittavansa vesiputkiremontin ja katkaisevansa vedet, sekä sähköremontin ja katkaisevansa sähköt.

Parina muunakin vapunpäivänä isännöitsijäni oli käynyt ilmoittamassa mielipiteensä asioista ulkona tupruttelevalle ystävälleni, mutta itse en paikalle ennättänyt. -Viimeksi oli luvannut toimittaa tulevan viikon maanantaille taas jonkin lapun, olisikohan se vaikka tuulesta temmattu suuren suuri lasku, jostain maatajärisyttävästä remontista.

Taitaapa isännöitsijä luulla toimivansa portinvartijana taikka hotellin respana, koska niin innoissaan tulijoita ja menijöitäkin näyttää vahtaavan..

Sattumaa.

Loppuviikko 17. Asiat näyttää hieman valoisammilta, lämmin vesi virtaa taas lämpöpattereissani ja kraanoistani on tullut vettä(lämmintä ja kylmää) joka ikinen kerta kun olen sitä tarvinnut. Enää en tarvitsisi kuin varastetun näkymän ikkunoistani sekä isännöitsijän romut ja rakennelmat helvettiin patioltani, niin melkeinpä kaikki olisikin kunnossa, siis melkein.

Lauantai iltapäivänä töistä tullessani tapailin postilaatikkoani, ihmetykseksi huomasin sen kadonneen normaalilta hyvältä paikaltaan. Pihalleni päästyä yllätyin nähdessäni postilaatikkoni kuin heitettynä, laatikko oli siis "itsestään" siirtynyt noin 70 metrin matkan ja hypännyt kivisille portailleni ulko-oveni eteen. Mikähän taas tässäkin mahtaa olla ideana, mieleni tekisi sitä kysäistä isännöitsijältäni, mutten aikaisempien kokemuksieni valossa sitä viitsisi lähteä tekemään.

Kiusantekoahan on tietysti pienikin kiusanteko, mutten itsekkään olisi keksinyt repiä postilaatikkoa irti. Vai lieneekö kaikki sittenkin vain sattumaa.. Eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka posteljooni olisi laatikkoni ihan ulkoovelle (100 m) siirtänyt..

Déjà vu.

Viikko 17. Palasin takasin lyhyeltä matkaltani, aurinko näyttää paistavan ja kesäinen fiilis. kurkin ulos olohuoneen ikkunoistani joiden näkymän isännöitsijäni on omavaltaisesti kysymättä minulta pressuviritelmillänsä peittänyt. Väistämättä mieleeni tulee kesä ja grillaaminen, mahtaakohan tuolloin olla jo mahdollista grillailla ja nautiskella parista oluesta omalla patiollani, jonne siis näyttäisi paistavan aurinkokin koko päivän. Tiedä sitä, mutta jos asia on vähääkään kiinni tämän taloyhtiön istuvasta hallituksesta, joka siis käytännössä on isännöitsijäni, niin saattanen epäillä.
Eiköhän kyseinen pappa, keksi ja kelmuile kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä, jottei vaan toiveeni toteutuisi.
Isännöitsijälläni näyttää muuten olevan hallituksensa kanssa niin suuri nuija takataskussaan, että hän kuvittelee nuijjivansa kaikki mielikuvitustakin rikkaammat taloyhtiötä koskevat asiat laillisiksi, vaikka ne sitten Suomen lakia rikkoisivatkin.

Positiivisena yllätyksenä sähköni eivät ole vielä katkenneet, vaikka sitä ihan vitun kanssa minulle viime viikolla lupailtiin. Jostain kumman syystä olen alkanut saamaan vettäkin hieman enemmän nyt sitä riittää ihan kastautumiseen asti. Käväisin nimittäin pikaisesti suihkussa ja tällä kertaa sain shampoon päähäni ennen kuin veteni katkaistiin (viime kerralla en sitä kerinnyt edes levittää). Tästä tilanteesta, joka nyt siis näyttää olevan tahallista kiusantekoa, opin jotain. Käyn vielä tänään ostamassa parit kappaleet vesisaaveja ja lasken ne täyteen lämmintä vettä ennen kuin uskaltaudun uudelleen suihkuun.

Lupaan myös ettei isännöitsijäni sellaista paskaa löydäkään, jolla minut asunnostani ajaa...

Nyt ämpäreitä ostamaan...

Tyhjä lupaus.

Viikolla 16 kuulen vesiputkistoistani sihinää ja suhinaa, vai lähteeköhän sekin innokkaasta isännöitsijästäni. Pitihän sekin arvata: isännöitsijäni katkaisi veteni, nyt ei siis tule vettä enää mistään reiästä.

Asian innoittamana käväisin isännöitsijän eli naapurini luona, kysyäkseni veden katkaisuun johtavia syitä ja päälle takaisin kytkemisen aikatauluista. Vastaukseksi sain tylyn vittuilun ja ilmoituksen, jota lainaan suoraa isännöitsijäni suusta. "olemme aloittaneet taloyhtiössämme remontin ja huoneistostanne katkaistiin vesi 3-6 kuukaudeksi, ja te painutte HEVON VITTUUN SIELTÄ!" loppuun isännöitsijäni vielä huusi, "sähkökin katkaistaan ensiviikolla".

Asiallinen keskustelumme päättyi jälleen varsin nopeasti, jonka jälkeen päätin soittaa koeluontoisesti Suomen kansalaisten tuelle ja turvalle eli Poliisille. Poliisit tulivat, jututtivat minua sekä isännöitsijääni ja läksivät. Sain kuitenkin tietooni aikavälin ja lupauksen jolloin vettä jo kuivuvista hanoistani tulisi, lupaus oli iltapäivisin kello 17.00-18.00.
Iltapäivällä kello 17.15 käytin lupauksen hyväkseni ja menin suihkuun, viisi minuuttia oltuani lämpimässä suihkussa, lämmin veteni katkaistiin ja jotakin aikaa myöhemmin katkaistiin myös kylmä veteni. Pakko sanoa, tempauksen jälkeen hetkellinen kyrpimisprosenttini isännöitsijääni kohtaan oli korkealla ja jouduin jopa hetkellisesti kokoamaan itseni uudelleen.

Eräretkeilyä.

Huhtikuussa 2008 saan postiluukustani lisää laskuja, tällä kertaa yhtiön hallitus aikoo rokottaa roimasti, uusien laskujen yhteenlaskettu loppusumma on todellakin vääntämällä väännetty ja karvaa vaille 10 000 €. Ei paha, viikkorahoistani maksan... PERKELE!

Viikolla 15 huomaan huoneistoni sisälämpötilan laskevan. Pattereita silitellessäni tunnen sen todellisuudessakin. JES! Huoneistostani on nyt katkaistu lämmitys, vai onkohan se hallituksen mainostama väliaikainen "pika"-remontti, kestoltaan 3-6 kuukautta, jo alkanut. No eipä paljoa haittaa, olin pentuna partiossa ja nukuin lukemattomia öitä jopa lumimajoissa. Nyt on aikani siis tullut ja voin kokeilla oppimiani erätaitoja käytännössä sekä soveltaa niitä Suomalaiseen kaupunkimiljööseen. Hymyä huuleen ja ylimääräinen vaatekerta päälle...




Heh! Hallitus korotti aikaisemminkin kertomani (päivä kuninkaana) huoneen vuokraa. Uusittu summa 11 neliön huoneestani on nyt vaivaiset 400€ kuussa. Ei paha...

Maisema taittuu.

Huhtikuun 2008 alkupäivinä vai sanoisinko ennemmin alkuöinä, koska kaikki mahdolliset asiat lukuun ottamatta aikaisemminkin kertomaani kaivinkone-urakkaa on tehty yöllä. Tarkoitan siis oikeasti, että kaikki mahdolliset rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvät toimenpiteet on asumiseni aikana tehty iltasin ja pimeän tultua noin klo. 21.00 alkaen. Tähän mennessä takapihalleni on siis ilmestynyt mitä ihmeellisempiä rakennelmia, on lautaläjää, runkotolppaa, katon harjaa, uutta varastoa, vallihautaa jne.

Kerroin myös aikaisemmin pressuviritelmistä jotka hallitus oli heitellyt patiolleni (päivä kuninkaana). Nyt patiolleni rakennetaan siis linnaa, ei sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan tarkoitan rakennelmaa joka estää olohuoneeni ikkunoista ulosnäkemisen täysin.

Kuvat on otettu olohuoneeni ikkunoista. Hyvät maisemat, eikö?.

Nuijjikaamme.

Maaliskuun 2008 lopulla sain vihdoin postitse ensimmäisen yhtiökokouskutsun. Vaikkei kokousta oltu laillisesti koolle kutsuttukaan.
Päätin mennä kuitenkin ensimmäiseen viralliseen tapaamiseemme, vaikka sitten kysäisemään aikaisemminkin pyytämistäni asiakirjoista. Kokous oli siirretty kutsussa ilmoitetusta sijainnista yhtiön pimeään autotalliin jonne vain hallituksen jäsenille oli varattu istumamahdollisuus.
Kysyin ystävällisesti mahdollisuutta istuutumiseen ja sain vastaukseksi "me istumme,te seisotte". Seuraavaksi kysyinkin mahdollisia asiakirjoja joita yhtiökokouksessa on lain mukaan oltava esillä, tällä kysymykselläni kokous räjähtikin isännöitsijän puolelta minuun kohdistuvaksi väitännäksi ja haukunnaksi. Oltuani kokouksessa yhteensä noin kaksi minuuttia jouduin poistumaan paikalta lapsellisen ja kovaäänisen käytöksen takia.

Eipä se mitään, päätöksiä kyllä nuijittiin (kirjaimellisesti) oikein isolla nuijalla ja hallituksen äänienemmistöllä. Taitaapa muuten tämän taloyhtiön hallituksessa istua pelkästään niitä nuijia...

Päivä kuninkaana.

Tammikuu 2008 ja rauhallista on, tuntuu kun kotonaan ois. Pikkuisen kuitenkin häiritsee postiluukuista tipahtelevat (aikaisemmin liimattiin ikkunaan) lipukkeet ja asiattomat laskut. Harmi etten pysty niitä polttamaankaan, koska takkani käyttö kiellettiin jo aikaisemmin.

Tammi-helmikuussa olenkin sitten jatkanut mitä moninaisin keinoin myyntiin tarvittavien asiakirjojen pyytelyä isännöitsijältä ja yhtiön hallitukselta. Eipä ole vastausta pyyntöihini kuulunut, saati papereita missään näkynyt. Sain muuten lapun missä hallitus ilmoittaa tylysti alkavansa perimään vuokraa yhdestä huoneestani. Mitä VITTUA! kyllä, hallitus ilmoittaa perivänsä takautuvasti vuokraa 200€/kk yhdestä 11 neliön huoneestani, mikä samaisen lapun mukaan kuuluukin nyt naapurihuoneistoon.

Maaliskuussa 2008 heräsin kaivinkoneen jylinään ja kimposin ylös sängystäni, huomasin isännöitsijän viittovan koneen kuljettajalle käsimerkein, mistä aloitetaan ja mihin lopetetaan. Muutamien tuntien kuluttua pationi ympärille olikin saatu aikaiseksi komea vallihauta. Enää ei puutu kuin linna keskeltä ja pirajat altaasta.

Kuvassa siis pationi joka on peitetty isännöitsijän toimesta pressuilla. Patiotani kiertää nyt noin 2 metriä syvä "vallihauta".

Aika kuningas olo..

Talossa tapahtuu.

Innostuneena uudesta aluerajauksesta vai sanoisinko "rajaloukkauksesta" päätin tarkentaa nykyistä hallinta-aluettani ennen kuin menettäisin asemapaikkani kokonaan. Suunnistin lähimpään rautakauppaan hakemaan rakennustarvikkeita, joilla sulkisin huoneistojamme yhdistävän oven.

Onnistuneesti sain "lisäoven" suljettua, varmuuden vuoksi kampesin viritelmäni vielä sängyllä ettei urhea isännöitsijä vahingossa yllättämään pääsisi.

Marras-joulukuussa postilaatikkoni alkoi täyttyä mitä ihmeellisemmistä papereista, ilmoituksista ja turhista laskuista. Yhdessä paperissa mm. kielletään hallituksen päätöksellä takkani käyttö, samainen paperi määrää myös jotain autopaikastani. Kolmannessa taas ilmoitetaan vastikkeeni sekä muiden maksujen takautuvasti nousevan. Neljäs kertoo kohta alkavasta kattoremontista ja plaa plaa plaa...

Kylläpä nyt isännöitsijän kynä savuaa. Eipä taida taloyhtiön edustaja eli isännöitsijä, joka samalla myös tässä tapauksessa on istuva hallitus tietää, miten asunto-osakeyhtiölain mukaisesti asioita tulisi hoitaa.

Missä maailman raja kulkeekaan.

Käväsin taas asunnollani ja yllätykseksi huomasin yhtiön isännöitsijän aloittaneen kanssani kirjeenvaihdon Kirje ei saapunutkaan monelle niin tuttuun paikkaan kuin postilaatikkoon, vaan olikin teipattuna takapihalle johtavan oveni ikkunaan. Lapussa taloyhtiön hallitus toteaa yksiselitteisesti hallinta-alueeni rajan päättyvän tähän ikkunalinjaan.

No niinpä tietysti, maailman raja kulkee ikkunassa ja kuka nyt patiotaan oikeasti kaipaisi?

Ajasta ikuisuuteen.

Aikaa myöhemmin, toivuttuani suru uutisesta ja hautajaisista sain ilokseni kuulla periväni asunto-osakkeen mummoni jäämistöstä. Kyseessä olisi kaunispihainen isolla patiolla varustettu paritalon päätyhuoneisto Helsingin laitamilta.

Mummoni oli ostanut kyseisen huoneiston sijoituksenaan jo aikaisemmin vuonna 1996 ja vuokrannut sitä loppuvaiheessa mm. naapurihuoneistossa varttuvalle pojalle. Jossakin vaiheessa asumistaan naapuri oli "yhdistänyt" huoneistot helpottaakseen poikansa liikkumista osakkaiden välillä, puhkaisemalla huoneistojenväliseen kantavaan seinään oviaukon. Keväällä 2007 poika kasvoi miehen ikään ja muutti maailmalle, jolloin vuokrasopimuskin irtisanottiin. Kesällä 2007 vielä elossa ollut mummoni ystävällisesti pyysi taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä asiapapereita omistamansa osakkeensa myyntiin, mutta eipä asiakirjoja koskaan kuulunut vaikka niitä kirjallisestikin haastemiehen välityksellä pyydeltiin.


Marraskuussa 2007 käydessäni asunnollani huomioni kiinnittivät lieden ja jääkaappipakastimen puuttuminen. Tarkemmassa tarkastelussa huomasin myös ns. säätötermostaattien joilla huoneiston sisälämpötilaa patterikohtaisesti säädetään puuttuvan. Seuraavaksi huomioni kiinnittyi takapihalle johtavaan ulko-oveen joka oli ja on naulattu kiinni ulkoapäin isoilla nauloilla.
Tarkemmassa tarkastelussa huomasin myös takapihan patiolleni johtavat portaat irti revityiksi.



No mitä vielä..

Syntymästä kuolemaan.

Maailmani pysähtyessä syyskuussa 2007 kuulin rakkaan isoäitini eli minulle läheisemmin mummoni kuolleen. Sekavissa ajatuksissa ja surutoimissa mummoni saatettiin niin ikuisen haudan rauhaan.

Aluksi

Kerron tarinani kohdalleni sattuneesta itsepäisestä isännöitsijästä joka on ottanut lain ja vallan omiin käsiinsä. Tarina ja tapahtumat ovat todellisia, todellisuudesta poiketen jätän kuitenkin tietoisesti kertomatta tapahtumia, joista asianomaiset voitaisiin helposti tunnistaa. Joudun hieman myös lyhentämään kerrontaa asian monimutkaisten koukeroiden vuoksi.

Salapoliiseille sen verran etteivät blogini päivämäärämerkinnät ole kohdallaan kerronnan kanssa.

Äidinkielen opettajia tervehdin tiedotteella, minua eivät ulkoasut, pilkut saati pisteet kiinnosta. Niitä, joita suunnattomasti hitsaa sanani tai ärsyttää jokin muu julkaisullinen tapahtuma, pyydän lukemaan Raamattua.

Tarkoituksenani on kertoa todellista tarinaa minun tavallani.

Kaikki tapahtumat sijoittuvat ajalle kevät 2007 - kevät 2014...

Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa....